Kupari
2 tuotetta
2 tuotetta
Kupari on elimistölle välttämätön mineraali ja hivenaine. Sitä tarvitaan päivittäin noin 50–150 milligrammaa. Kupari on tärkeä ravintoaine raudan hyödyntämiseen, hapetus- ja pelkistysreaktioihin sekä elimistön entsyymireaktioihin. Se varastoituu elimistössä lähinnä luihin ja lihaksiin, mutta vastasyntyneillä sitä on myös maksassa nopean kasvun varalle.
Kupari tunnetaan muun muassa sen ruskettumiseen vaikuttavista ominaisuuksista, koska se on mukana melaniinin muodostumisessa. Tämän lisäksi kupari auttaa ihon soluja suojautumaan hapettumisstressiltä, jota auringon säteily aiheuttaa.
Kupari kuuluu mikrokivennäisaineisiin eli hivenaineisiin, jota tarvitaan erityisesti punasolujen toimintaan, hemoglobiiniin ja raudan imeytymiseen. Kuparia on elimistössä kerrallaan vain hyvin pieni määrä, noin 50–150 milligrammaa.
Kuparin päivittäinen saantisuositus aikuisille on noin 0,9 milligrammaa, raskaana oleville 1,0 milligrammaa ja imettäessä 1,3 milligrammaa. Turvallinen yläraja Suomessa on 5 milligrammaa päivässä, ja sitä ei tulisi ylittää. Kupari varastoituu sekä lihaksiin että luihin, joista maksa säätelee veressä olevan kuparin määrää. Varsinainen liikasaanti on tämän takia lähes mahdotonta.
On harvinaista, että kuparia saisi ravinnosta liian vähän. Tiettyjen riskiryhmien pitäisi kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota kuparin saantiin. Sellaisia ryhmiä ovat:
Kupari lisäravinteena voikin olla hyvä vaihtoehto yllä mainituissa tapauksissa. Mikäli epäilee saavansa liian vähän kuparia, niin aina tulee ensin kääntyä oman lääkärin puoleen.
Vaikka kuparin puutos on harvinaista, niin sitä voi kuitenkin esiintyä. Oireina voi olla anemiaa, rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä, luuston häiriöitä, pigmenttihäiriöt, herkkyyttä erilaisille infektioille ja sidekudoksen häiriöitä. Yleisimmin kuparin puutostila ilmenee kuitenkin anemiana.
Puutosoireina voi lisäksi olla muutoksia tukikudoksissa, kohonnut kolesteroli ja rytmihäiriöt. Vaikea kuparin puutos voi jopa heikentää hermosolujen toimintaa ja tuhota hermokudosta.
Kuparin lähteistä keskeisimpiä ovat sisäelimet, ja liha, kala, äyriäiset, pähkinät, siemenet, leseet, viljatuotteet ja kaakao. Hyviä kuparin lähteitä ovat muun muassa:
Kuparia voidaan saada myös vesijohtovedestä, mikäli putket ovat kupariset. Paras tapa varmistaa riittävä kuparin saanti on kuitenkin ottamalla lisäravinne.
Sinkki huonontaa kuparin imeytymistä, joten erityisesti suuria määriä sinkkiä käyttäville suositellaan kuparilisää. Sinkki- ja rautalisän kanssa voi kokeilla kuparilisää, koska se tehostaa raudan imeytymistä.
Erityisesti odottavilla äideillä kuparin tarve kasvaa, sillä kuparia tarvitaan niin istukan kasvuun kuin vauvan tukikudosten ja aivojen kehitykseen. Lisäksi iäkkäille kupari voi toimia osteoporoosin ehkäisyssä. Myös runsas urheilu kuluttaa tavanomaista tehokkaammin kuparivarastoja, jolloin kuparia tarvitaan normaalia enemmän.
Kuparin tärkeimpiin tehtäviin kuuluu raudan kuljettaminen elimistössä ja raudan vaikutusten täydentäminen. Kupari on raudan ohella keskeisessä roolissa hemoglobiinin muodostumista sekä puna- ja valkosolujen kypsymistä normaalin toiminnan ylläpitoon. Kuparientsyymi myös muokkaa rautaa sellaiseksi, että se voidaan kiinnittää raudankuljettajaproteiiniin, joka vie sen punasolujen hyödynnettäväksi.
Kupari edistää myös ihon ja hiusten normaalia pigmentoitumista sekä etenkin ihon ruskean värin, melaniinin muodostumista. Ihon lisäksi kupari auttaa tukikudosten, kuten luun ja kollageenin- sekä elastiinisäikeiden rakentumisessa ja niiden normaalissa toiminnassa. Kollageeni on erityisesti ihossa, rustoissa ja jänteissä esiintyvä proteiini, jolla on terveysvaikutusten lisäksi erilaisia kosmeettisia ominaisuuksia.
Lisäksi kuparin vaikutuksiin kuuluu solujen suojaaminen hapettumisstressiltä sekä normaalin energia-aineenvaihdunnan tukeminen. Kupari elimistössä tukee myös lukemattomia muita toimintoja, kuten:
Joissain tapauksissa on havaittu, että kupari elimistössä saattaa olla jopa välttämätön elimistön immuunipuolustuksen kannalta. Immuunipuolustus voi tarvita kuparia esimerkiksi auttamaan raudan kuljettamisessa pois patogeenien lähettyviltä tai se saattaa hyödyntää kuparin myrkyllisyyttä taistelussaan patogeenejä vastaan.
Suurina pitoisuuksina kupari on myrkyllistä. Yliannostus voi aiheuttaa maksavaurion ja oireita maha-suolikanavassa, jos kuparia käytetään pitkäaikaisesti liikaa.
Oireina voi lisäksi olla pahoinvointia, oksentelua, ripulia, vatsakipuja ja kouristuksia. Terveillä henkilöillä tällaiset myrkytykset kuparista ovat kuitenkin harvinaisia, ellei ole kupariaineenvaihdunnan häiriöt ole perinnöllisiä.
Koska kupari voi suurissa määrin olla haitallista ja sen puutostilat harvinaisia, niin mahdollisissa puutostiloissa on aina syytä keskustella ensin lääkärin kanssa. Vasta sen jälkeen kannattaa aloittaa lisäravinteiden käyttö, sillä kuparin hyöty- ja haittavaikutukset ovat aina yksilöllisiä.