Kromi

Miten kromi vaikuttaa?

Kromi on elimistölle välttämätön hivenaine eli mikrokivennäisaine, joka kuuluu suurempaan kivennäisaineiden joukkoon. Vaikka kromi onkin välttämätön hivenaine, ei elimistö kykene sitä itse valmistamaan, vaan kromia tulisi saada säännöllisesti ruokavalion välityksellä tai kromilisäravinteen avulla. Kromi osallistuu rasvojen ja hiilihydraattien aineenvaihduntaan sekä säätelee hermosolujen toimintaa ja kolesterolitasoja. Lisäksi kromi lisää hengitykseen liittyvää solujen hiilidioksidituotantoa sekä lihassolujen supistukseen tarvitsemaa energiamäärää. Kaiken tämän ohella kromilla on myös rooli sarveiskalvon kirkkaana pitämisessä.

Kromin makeanhimoon yhdistetty piirre johtuu kromin vaikutuksesta verensokeriin. Kromin tärkein tehtävä on verensokerin eli veren glukoositasojen tasaisena pysymisen varmistaminen. Oikea verensokeritaso vaikuttaa niin aivojen kuin hermokudosten toimintaan, minkä seurauksena heittelevä verensokeri voi aiheuttaa esimerkiksi väsymystä ja ärtyneisyyttä. Verensokerin heittely on yhteydessä makeanhimoon, joten usein esiintyvä makeanhimo ja nälän tunne saattaa johtua joissakin tapauksissa kromin puutoksesta. Kromi ja diabetes on myös tutkimuksissa yhdistetty toisiinsa. Tärkein työkalu makeanhimon ja heittelevän verensokerin taltuttamisessa on kuitenkin tasapainoinen ja laadukas ruokavalio, jota voit tukea Oiva apteekin ruokatuotteilla.

Mistä saa kromia?

Erityisen hyviä kromin lähteitä ovat esimerkiksi maapähkinät, viinirypäleet ja vehnänalkiot, mutta sitä saadaan monipuolisen ruokavalion mukana vaikkapa täysjyvätuotteista, palkokasveista ja perunoista. Kromin pitoisuudet vaihtelevat kuitenkin todella paljon jopa saman ruoka-aineen kohdalla, mikä johtuu kasvuympäristön kromipitoisuuksien eroavaisuuksista. Kromin lähteenä toimii siis alun perin maaperä, joten kromin saanti on nykypäivänä heikentynyt erilaisten viljelymenetelmien kehityttyä. Ruuat, joissa on paljon yksinkertaista sokeria, kuten valkoisen ruokosokerin sakkaroosia, sisältävät erityisen vähän kromia.

Aikuiselle kromin saantisuositus on noin 50–200 mikrogrammaa vuorokaudessa. Alle 10 ikävuoteen asti lasten kromipitoisuus on korkea, minkä jälkeen se alkaa laskea. Lasten tarve kromille onkin iästä riippuen vain noin 20–120 mikrogrammaa vuorokaudessa. Ikääntyessä kromin pitoisuus ja sen imeytyminen laskee entistä herkemmin, joten etenkin iäkkäiden tulisi huolehtia riittävästä kromin saannista, joka voi olla päivittäissuosituksia hiukan suurempi. Tämän lisäksi etenkin diabeetikkojen, erittäin stressaantuneiden ja tiettyjä sairauksia sairastavien tulisi olla hyvin tarkkana kromin saantisuosituksista ja sen riittävästä saannista sekä tarvittaessa korjata sitä kromitabletilla.

Kromin puute

Myös aikuisten keskuudessa kromin puute on yleistä. Kromin puutteeseen liittyy näläntunteen ja makeanhimon lisäksi painonnousua, janontunnetta, hermostuneisuutta ja ärtyneisyyttä, sekavuutta ja masennusta. Kromin puutteeseen on yhdistetty myös poikkeavia rasva-arvoja, lihasheikkoutta sekä heikentynyttä hedelmällisyyttä. Heikentynyt kromin saanti voi olla yhteydessä diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja jopa kaihin kehittymiseen. Kromin puutteeseen liittyy siis useita terveyttä uhkaavia tiloja, joten oikeasta kromin saannista kannattaa huolehtia jo ennen puutosoireiden ilmaantumista.

Liian suuri kromin määrä vaikuttaa raudan ja sinkin imeytymiseen, mutta sopivan kokoista kromilisää on turvallista käyttää. Turvallinen kromin enimmäismäärä on noin 10 milligrammaa, joka on moninkertaisesti suositeltua päiväannosta enemmän. Liikasaanti kromiravintolisän annostusohjetta noudattaessa ei siis ole tyypillistä, ja kromitabletin tai muun kromia sisältävän lisäravinteen voi halutessaan nauttia osana tasapainoista ruokavaliota. Kromin ohella myös muiden hivenaineiden saannista on hyvä pitää huolta, ja säännöllisesti tehty hivenainetutkimus on siihen paras työkalu.