Jodi

Jodi on yksi tärkeimmistä hivenaineista, jota kehomme tarvitsee kasvun ja kehittymisen ylläpitämiseen sekä kilpirauhashormonien, tyroksiinin ja trijodityroniinin tuotantoon. Jodia on Suomessa lisätty muun muassa ruokasuolaan jo pitkään.

Jodi imeytyy ravinnosta verenkiertoon ja kulkeutuu sieltä kilpirauhaseen, joka sijaitsee henkitorven alapuolella kaulassa. Kilpirauhashormonin tehtävänä on auttaa aineenvaihdunnan säätelyssä, keskushermoston normaalissa kasvussa ja kehityksessä.

Jodia on erityisen paljon merenelävissä ja kananmunissa, mutta sitä saa myös maitotuotteista ja suolasta. Jodin puutetta ei mitata verikokeilla, vaan erillisellä hivenainetutkimuksella. Täydennän jodin puutetta ravintolisillä, joita löydät useassa muodossa alta.

Mistä jodia saa?

Tärkeimmät jodin lähteet ovat elintarvikkeet kuten kala, kananmuna, maitotuotteet, viljavalmisteet ja jodioitu suola. Suomalaiset saavat pääasiassa jodia kananmunasta ja viljavalmisteista, mutta niiden jodipitoisuus ei aina ole riittävän suuri. 

Katkaravut, simpukat, merilevä ja hauki sisältävät erityisen paljon jodia. Näiden lisäksi myös lohi, kananmunat, ruis- ja vehnäleipä ovat hyviä vaihtoehtoja. On myös hyvä huomioida, että elintarvikkeiden kuumentaminen vähentää jodipitoisuutta 20–60 prosenttia. Eri ruoka-aineiden jodipitoisuus voi olla verrattain pieni, sillä siihen vaikuttaa maaperän jodipitoisuus ja elintarvikkeiden käsittely. 

Eri valmisteissa jodin määrä voi vaihdella hyvin paljonkin. Esimerkiksi maito- ja viljatuotteissa siihen vaikuttaa se kuinka paljon jodia on lisätty lehmien ruokaan, ja toisinaan sitä lisätään vielä valmiiseen tuotteeseen. Mikäli jodin määrä ei ole tiedossa, tuotetta ei suositella imettäville ja raskaana oleville. 

Kaikki suolat eivät sisällä jodia lainkaan

Monet maat lisäävät jodia suolaan vähentääkseen struuman ja aineenvaihduntasairauksien riskiä. Nykyään suolaa valittaessa maustehyllyssä on monia eri vaihtoehtoja. Kaikki niistä eivät kuitenkaan sisällä lainkaan jodia.

Jotkin erikoissuolat kuten sormisuola, ruususuola ja puhdas merisuola, eivät alun alkaenkaan sisällä jodia ja niitä välttämättä ole jodioitu. Suosi jodioituja vaihtoehtoja vaikka et käyttäisikään suolaa paljon ruoanlaitossa.

Milloin Jodi lisäravinne on hyvä vaihtoehto?

Jodi on ihmisen terveydelle erittäin tärkeä hivenaine. Sitä saa riittävästi syömällä monipuolista, jodipitoista ravintoa, mutta jos jodin riittävää saantia ei pystytä takaamaan voidaan tueksi ottaa lisäravinteet. Joditabletti, nestemäinen jodi ja kapselit ovat hyvin yleisiä ravintolisien muotoja.

Erityisesti vegaanien kannattaa huolehtia riittävästä jodin saamisesta, koska he välttävät kalan, kananmunien ja maitotuotteiden käyttämistä. Myös maidotonta ruokavaliota noudattavien ja kasvissyöjien on hyvä varmistaa jodin riittävä saanti. Jodin saannin voi turvata kasvimaitotuotteilla, johon on lisätty jodia tai käyttämällä lisäravinteita. 

Lääkejodin säilyttämistä kotona suositellaan ydinonnettomuuden varalta, koska sellaisen sattuessa radioaktiivista jodia voi päästä ympäristöön. Joditabletit suojaavat säteilyn aiheuttamalta vaaralta. Tällaisen tapahtuessa tablettien käytön ajoitus on hyvin tärkeää eikä niitä tulisi syödä varmuuden vuoksi. Viranomaiset ilmoittavat milloin lääkejodia on syytä ottaa. 

Annostus ja saantisuositukset

Jodin tarve voi vaihdella elämäntilanteen mukaan. Suositellut vuorokausiannokset ovat:

• Yli 10-vuotiaat ja aikuiset n. 150 mikrogrammaa (µg)
• Raskaana olevat n. 175 µg
• Imettävät 200 µg

Lapsille jodin päivittäiset saantisuositukset ovat:

• Vauvat (6–11 kuukautta) 50 µg
• Taaperot (12–23 kk) 70 µg
• Pikkulapset (2–4 vuotta) 90 µg
• Kouluikäiset (6–9 vuotta) 120 µg

Jodin turvallinen päivittäinen enimmäisannos aikuisille on 600 µg ja 1–3 -vuotiaille 200 µg. Ylärajaa laskettaessa tulee huomioida niin ruokavaliosta kuin ravintolisistä saadun jodin määrä. 

Jodin vaikutus terveyteen

Jodi on yksi tärkeimmistä ravintoaineista, jolla on positiivinen vaikutus muun muassa seuraaviin asioihin:

• Auttaa kilpirauhasta toimimaan normaalisti ja säätelee näin myös aineenvaihduntaa
• Tukee kehon solujen ja elinten optimaalista toimintaa
• Tarvitaan aivojen ja keskushermoston normaaliin toimintaan
• Hermosuoja-aineen eli myeliinin muodostamiseen tarvitaan jodia

Yllä mainituista syistä tärkeimpänä on struuman ja kilpirauhasen vajaatoiminnan välttäminen. 

Jodin puutosoireet

Tasapainoinen ja säännöllinen ruokavalio auttaa turvaamaan jodin riittävän saamisen. Joissain tapauksissa jodin puutostilaa voi silti esiintyä. Siihen liittyy seuraavia oireita: 

• Kilpirauhasen vajaatoiminta ja struuma
• Uneliaisuus ja hidasliikkeisyys
• Huono kylmänsieto ja jatkuva palelu
• Ihon kuivuminen
• Sydämen ja verenkierron heikkous 
• Puristava tunne kaulan alueella
• Lapsille voi aiheutua kehityksen ja kasvun häiriöitä

Mahdolliset jodin haittavaikutukset

On tärkeää noudattaa kohtuutta kaikessa, myös jodin käytössä. Jodin yliannostus voi häiritä kilpirauhasen toimintaa ja aiheuttaa struuman eli suurentuneen kilpirauhasen. Toisaalta se voi johtaa myös kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaan. 

Älä ylitä turvallista 600 mikrogramman vuorokausiannosta. Jos luulet, että jodin saanti on liian vähäistä tai runsasta, ota yhteys lääkäriisi.