Aminohapot

Laadukkaat ja tutkitusti toimivat aminohapot Oiva apteekin laajasta, viikoittain päivittyvästä valikoimasta. Aminohapot liittyvät lihasten ja kudosten rakennuksen lisäksi muun muassa kasvua, hormonitoimintaa, vastustuskykyä, tulehdusreaktioita ja hermoston välittäjäaineiden tuotantoa sääteleviin toimintoihin. Jo yhdenkin aminohapon puute voi aiheuttaa häiriötilan elimistön toiminnassa. Tärkeimpänä aminohappojen tehtävä nähdään kuitenkin urheilusuorituksen tukeminen ja suorituskyvyn parantaminen. Aminohappojen muodostama proteiini ei juuri varastoidu kehoon, vaan sitä tulisi saada säännöllisesti. Helppo tapa lisätä saantia on ottaa käyttöön lisäravinne, kuten aminohappojauhe. Myös korkealaatuiset aminohappojuomat ja muut lisäravinteet löydät Oiva apteekista.

Mitä ovat aminohapot?

Ravinnosta saamamme proteiinit muodostuvat aminohapoista, joita elimistö hyödyntää valkuaisaineiden rakennuksessa. Erilaisia aminohappoja tunnetaan yli sata, mutta ihmisen elimistössä niitä on noin 20 erilaista. Yhdeksän niistä on välttämättömiä aminohappoja: histidiini, isoleusiini, leusiini, lysiini, fenyylialaniini, metioniini, treoniini, tryptofaani ja valiini. Keho ei pysty itse niitä muodostamaan, joten näitä aminohappoja tulisi saada ravinnon mukana. Mikäli ruoka-aine sisältää kaikkia välttämättömiä aminohappoja, voidaan sitä kutsua ”hyväksi proteiiniksi”. Aminohapot ja proteiinit eivät siis ole synonyymejä keskenään, vaikka niillä onkin paljon yhteistä.

Ei-välttämättömiä aminohappoja taas ovat ne, joita keho kykenee valmistamaan itse. Tällaisia aminohappoja ovat alaniini, asparagiini, asparagiinihappo, kysteiini, glutamiini, glutamaatti, glysiini, proliini, seriini ja tyrosiini. Myös näitä aminohappoja voidaan kuitenkin käyttää lisäravinteina, ja esimerkiksi glutamiini onkin suosittu ravintolisä, vaikka se kuuluukin ei-välttämättömiin aminohappoihin. Aminohappojen ohella myös magnesium on suosittu urheilijoiden lisäravinne. 

Aminohappojen hyödyt

Ensisijaisesti elimistö käyttää aminohappoja solujen sekä luuston rakennus- ja huoltotehtäviin, mutta aminohappojen hyödyt liittyvät myös niiden rooliin elintärkeinä energianlähteinä. Monet aminohappojen hyödyistä liittyvät urheiluun eli parempaan suorituskykyyn ja lihasmassan muodostumiseen. Jokaisella aminohapolla on kuitenkin oma tehtävänsä, ja niitä kaikkia tarvitaan kehon tärkeisiin prosesseihin. 

Esimerkiksi välttämättömistä aminohapoista histidiini osallistuu terveen kudoksen muodostamiseen, isoleusiini verenhyytymiseen ja lihasten korjaamiseen, leusiini lihaskasvuun, lysiini kollageenin tuotantoon ja treoniini luiden sekä ruston muodostumiseen. Metioniini taas on tehokas antioksidantti, fenyylialaniini vaikuttaa stressiin sekä rentoutumiseen liittyviin hormoneihin ja tryptofaani osallistuu mielihyvähormoni serotoniinin tuotantoon. Valiinilla on myös tärkeä rooli sen auttaessa vähentämään lihasten hajoamista sekä edistäessä ylimääräisten proteiinien poistumista maksasta.

Välttämättömät aminohapot voidaan jakaa erikseen vielä haaraketjuisiin aminohappoihin, joita ovat leusiini, isoleusiini ja valiini. Tavallisesti aminohapot kulkeutuvat niiden pääasialliseen hajotuspaikkaan eli maksaan, joka säätelee aminohappojen pääsyä verenkierron kautta muiden kudosten käytettäväksi elimistön tarpeiden mukaan. Haaraketjuiset aminohapot kuitenkin siirtyvät suoraan lihaskudokseen niiden rakennusaineeksi. Haaraketjuisia aminohappoja saadaan runsaasti etenkin maidon proteiinista ja juuri ne ovat erityisen tärkeitä lihaskasvun kannalta.

Aminohappojen lähteet

Aminohappoja saadaan hyvin eläinperäisestä ruuasta, kuten lihasta, kalasta, maidosta sekä kananmunista. Myös monipuolisesta kasvisravinnosta löytyy aminohappolähteitä, esimerkiksi palkokasvit, pähkinät ja siemenet. Erilaiset ruoat koostuvat eri aminohappoyhdistelmistä, jotka vaikuttavat kyseisen ruoan proteiinien laatuun ja siihen, kuinka elimistö pystyy hyödyntämään juuri kyseisessä ruoassa olevan proteiinin. Tästä syystä joidenkin ruokien sisältämää proteiinia saatetaan kutsua aminohappokoostumukseltaan optimaalisimmalta esimerkiksi imeytymisen kannalta.

Maidosta saatava heraproteiini sisältää ravinnosta saatavista proteiininlähteistä eniten haaraketjullisia aminohappoja. Mikäli maitotuotteet eivät kuulu ruokavalioon, saa aminohappovalmisteita myös maidottomina ja vegaanisina. Maitotuotteiden puuttuessa kannattaa ruokavalioon ottaa osaksi kalsium ja D-vitamiinilisät. 

Aminohappolisäravinne kannattaa nauttia silloin, kun ei muutoin ehtisi nauttia tarpeeksi suurta määrää proteiinia kerralla. Aminohapot imeytyvät valmisteista todella nopeasti, joten lihakset saavat ne käyttöönsä lähes välittömästi, eikä valmisteen nauttimisen jälkeen tarvitse siis odotella niiden sulamista vatsalaukussa. Sopiva annostus kannattaa aina varmistaa kyseisen valmisteen tuoteselosteesta, sillä niiden välillä on suuria eroja. Aminohappolisäravinnetta käyttämällä ei voi saada vaarallista yliannostusta, vaikka poikkeaisi suositellusta annosmäärästä. Yhtä ja samaa aminohappoa ei kannata käyttää pitkään valmisteena, vaan aminohappolisillä korjataan paremmin yksittäisiä epätasapainotiloja.

Aminohappoja myydään erikseen yksittäisinä aminohappovalmisteina sekä erilaisina aminohapposekoituksina. Vaikkapa urheilusuorituksen aikaista väsymystä on helppo lievittää nopeasti nautittavalla aminohappotabletilla, joka sisältää sopivassa suhteessa oikeita aminohappoja. Aminohapot väsymykseen ovatkin pitkänmatkan urheilijoilla suosituimpia. Ahkerasti urheilevien lisäksi myös ikääntyneillä on kasvanut proteiinin tarve, sillä ikääntyessä elimistö ei kykene hyödyntämään proteiinia enää yhtä tehokkaasti ja haaraketjullisten aminohappojen saanti on erityisen tärkeää lihaskadon kannalta.